Unelmia, unelmia
Loppukiri rakentuu unelmille. Perustajajäsenten unelmana oli mielekäs, ihmisarvoinen ikääntyminen. Perusidea Loppukirin 'arjen yhteisöllisyydestä' oli kehitelty Färdknäppenin toimintamallin pohjalta. Tämä oli keskeisenä mukana ensimmäistä lehdistötilaisuutta varten laaditussa Loppukirimuistiossa:
'Loppukirissä ei ole kysymys pelkästään rakennuksesta, seinistä ja lattioista, vaan elävästä yhteisöstä ja sen hengestä, yhteisöllisyydestä, joka suomalaisilta on tällä hetkellä hukassa. Toteutuakseen suunnitelmien mukaisesti projekti edellyttää vahvaa me-henkeä. Se syntyy yhdessä olemisesta ja -tekemisestä.'
'Loppukirissä yhteisöllisyyttä luodaan ja vaalitaan mm. osallistumalla ruoanlaittoon ja siivoukseen. Viitenä päivänä viikosta on mahdollisuus yhteiseen ruokailuun, jonka viikoittain vaihtuvat ruokailuryhmät valmistavat. Jokainen kuuluu vuorollaan ryhmään.'
'Yksinäisten ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Nimenomaan ikääntyvissä on sellaisia, jotka kokevat yksinäisyytensä ongelmalliseksi, joskus jopa elämänsä suurimmaksi ongelmaksi. Loppukirissä on suurperheen edut, mutta ei haittoja.'
'Sieltä löytyy helposti seuraa teatteriin ja lenkille, mutta myös kynkittäjä vanhukselle, joka ei enää uskalla esimerkiksi liukastumisen pelossa liikkua yksin talon ulkopuolella.'
'Aiommekin mahdollistaa yhteisössä monenlaista yhdessäoloa ja sivistys- ja harrastustoimintaa sekä elinikäistä oppimista. Loppukirissä ihminen voi siis vanheta sillä arvokkuudella, joka hänelle kuuluu. Tämä yhteisö on tiennäyttäjä uuteen inhimillisempään ikääntymiseen.'
Tulevia asukkaita
Päätöksentekoa harjoitelllaan
Nämä ajatukset houkuttelivat vuoden 2001 alussa yhdistykseen kymmenittäin uusia jäseniä puuhaamaan Loppukiritaloa. Toukokuussa 2001, toisessa 'isossa' jäsenkokouksessa puhuttiin niin innostuneesti tulevasta yhteisestä talosta, että monet halusivat panna ajatuksensa paperille. Sovittiin, että kaikki halukkaat kirjoittaisivat lyhyen 'esseen' omista Loppukiriä koskevista toiveistaan ja unelmistaan. Vaikka monet olivat jo lähdössä kesälaitumille, näkemyksiä uudesta hankkeesta tuli 21.
Kirjoitelmat puhkuivat innostusta yhteisöelämään, vain harva esitti tulevaan Loppukiritaloon kohdistuvia toiveita, omasta asunnosta puhumattakaan. Seuraava lainaus on kuvaava:
'Visioni talosta nimeltä ”Loppukiri” muistuttaa karjalaista kyläyhteisöä. Siellä kaikki tuntevat toisensa, naapurisopu on hyvä. Apua annetaan ja vastaanotetaan, jos tilanne sitä vaatii. Osallistuminen on vapaaehtoista. Olen koko ikäni elänyt hyvin aktiivista elämää, haluan sen myös jatkuvan sellaisena sitten kun olen pois työelämästä.' |
Lokakuun jäseniltaan koottiin näistä kirjoitelmista yhdistyksen jäsenten näkemyksiä yhteisöllisyydestä. Ne kiteytettiin seuraavanlaiseen 'yhteisöllisyysaurinko`-kuvioon:
Yhteistä päätöksentekoa
Loppukirin huoneentaulu (linkki) kuvailee, millaiseksi halusimme kehittää yhteiselon ilmapiiriä:
• Jokaisella asukkaalla on oikeus tulla hyväksytyksi omana itsenään, ohjenuorana luottamus, lojaalisuus ja humaanisuus
• Asukkaat ovat tasa-arvoisia keskenään. Töiden jaossa noudatetaan joustavuutta ja yhteisvastuuta
• Asukkaat ovat suvaitsevaisia ja kunnoittavat toistensa vakaumuksia ja elämänratkaisuja
• Loppukirin asukkaat pitävät yllä myönteistä, mukavaa ja rentoa ilmapiiriä – marinat jätetään yhteistilojen ulkopuolelle
• Loppukirin asukkaat arvostavat oppimista, henkistä kasvua ja kauneutta
Loppukirin toiminta-ajatuksessa sekä tehtävissä ja velvollisuuksissa kuvataan arjen yhteisöllisyyttä, talon 'sisäelämää', mm. yhteisöllisyyden ja yksityisyyden sekä naapuriavun rajankäyntiä, osallistumista talon töihin, virkistystoimintaa ja harrastuksia, talon tilojen suunnitteluperiaatteita. Lisäksi toiminta-ajatukseen sisältyy kannanotto Loppukirin laajampaan yhteiskunnalliseen rooliin.
Huoneentaulu, toiminta-ajatus ja tehtävien kuvaus ovat johdonmukaista jatkoa edellisille. Niistä käytiin perusteellinen jäsenkeskustelu pienryhmissä vuoden 2003 alussa. Tavoitteena oli, että Loppukirin yhteisöllisyysperiaatteista ja käytännön suuntaviivoista ollaan yksimielisiä ja tietoisia ennen asuntovarausten tekemistä.
Loppukirin yhteisöllisyys perustuu edelleen näille periaatteille. Varsinkin huoneentaulua pidetään hyvänä ohjenuorana. Arjen yhteisöllisyys toimii: kaikki osallistuvat työvuoroihin, ruokaa on tarjolla viitenä arkipäivänä ja talo on niin siisti, että jätekuskitkaan eivät kertomansa mukaan ole nähneet missään yhtä puhdasta jätehuonetta, huonekasvit kukoistavat, harrastustoiminta on vilkasta, sairastuva naapuri saa apua milteipä yli tarpeen.
Voimaantunut yhteisö
Yhteisöllisyydestä on viime aikoina tullut muotikäsite, jota tulkitaan moneen tarpeeseen. Meidän yhteisöllisyys-käsityksemme 'natsaa' hienosti 'voimaantuvan yhteisön' määrittelyihin:
' Voimaantunut yhteisö on välittävä yhteisö, jossa ihmiset voivat toimia luovasti omana itsenään, tukevat toisiaan arjen hetkissä ja haasteissa, luovat positiivista energiaa ja ajattelevat ympäristöään elämänilon mahdollistavana paikkana. Työyhteisön hyvää ilmapiiriä luonnehditaan usein sanoilla hyväksyvä, toista kunnioittava, tukeva, arvostava ja turvallinen.
Sisäisen voimantunteen rakentuminen (=voimaantuminen) on keskeistä ihmisen hyvinvoinnin, jaksamisen, elämänhallinnan ja toimintakykyisyyden kannalta. Sisäisen voimantunteen saavuttaneesta ihmisestä heijastuu myönteisyys ja positiivinen lataus, joka on yhteydessä hyväksyvään ja luottamukselliseen ilmapiiriin ja arvostuksen kokemiseen. Ihmisellä on halu yrittää parhaansa ja ottaa vastuu yhteisössä myös muiden hyvinvoinnista.
Haasteena onkin voimaantumisen mahdollistava toimintaympäristö, jossa ihminen voi kokea toimintavapautta, itsensä hyväsytyksi ja työnsä merkitykselliseksi.
Marja Liisa Dunder
Kaikki kirjoitetut määritelmät ja periaatteet jäävät kuitenkin useimmille paperinmakuisiksi. Todellinen koetinkivi on käytännön arjessa. Lähes kolmen vuoden kokemus rohkaisee uskomaan, että yhteisöllisyys voisi onnistua (jatkossakin) myös Suomen oloissa, ei ainoastaan Ruotsissa, kuten
monet hankkeemme epäilijät ovat pelotelleet.
Leo ja Siiri kokeilevat tulevaa asuntoaan
Loppukiritalossa on 58 asuntoa ja 72 asukasta. Sääntöjen mukaan kussakin asunnossa yhden asukkaista tulee olla vähintään 48-vuotias.
Asukkaiden ikä vaihtelee välillä 53 ja 88 vuotta, ja suurin osa on 56 - 68–vuotiaita.
Pariskuntia on viisitoista, yksin asuvia miehiä neljä ja loput sinkkunaisia - siis noin puolet asukkaista.
Koulutus- ja ammattikirjo on laaja; joukossamme on käytännön ammateissa toimineita, paljon eri alojen opettajia, kaupallis- hallinnollisen tai teknisen alan edustajia sekä yrittäjiä. Työssä käyviä oli alkuun noin olmannes, nyt ehkä neljännes.
Suurin osa asukkaista lienee keskituloisia, ja useimmat ovat rahoittaneet asuntoaan entisen asuntonsa myynnillä.
Tavoitteenamme on elää huoneentaulumme määrittelemässä hengessä miellyttävästi yhdessä, pitää huolta toisistamme ja samalla pitää yllä itse kunkin aktiivisuutta, itsemääräämisoikeutta ja uuden oppimista lisääntyvistä ikävuosista huolimatta.
Olemme valinneet yhteisen aterioinnin, siihen liittyvän ruoanvalmistuksen sekä asuinympäristön kauniina ja siistinä pitämisen keskeisiksi toimintamalleiksi. Lisäksi järjestämme itsellemme virkistys- ja kulttuuritoimintaa. Naapuriapu eri muodoissaan on perusideoitamme.
Koska Loppukiri on ensimmäinen senioreiden yhteisöasumiskokeilu maassamme, haluamme välittää kokemuksiamme muillekin ja vaikuttaa ikääntyvien ihmisten asumisolosuhteisiin laajemminkin maassamme. Yhteisön ja Aktiivisten Seniorien vieraita onkin ollut paljon (uskomatonta kyllä jo yli 2000) keskustelemassa ja katselemassa.
Vieraita tupaantuliaisissa... ja Färdknäppenistä
Valmistamme joka arkipäivä (kesäkautta lukuunottamatta) päivällisen, joka tarjoillaan yhteisessä ruokasalissa. Palkattua henkilökuntaa ei ole. Valittavana on kasvisvaihtoehto tai sekaruoka. Kaikki asukkaat osallistuvat ruoanvalmistukseen voimiensa ja taitojensa mukaan. Ruokailupakkoa ei kuitenkaan ole. Ruokailijoita on päivittäin 30-50. Käytettävissämme on tukholmalaisen sisaryhteisömme Färdknäppenin keittokirja, mutta myös omia uusia reseptejä kokeillaan kaiken aikaa. Ruokailijat maksavat ruokatarvikkeet, mutta voittoa ruokatalous ei tuota. Ruokailu on muodostunut päivittäiseksi juhlahetkeksi .
Keittiössä viihdytään
Juhlaa ja arkea
Ruokalista (Word)
Huolehdimme itse talon yhteistilojen siivouksesta ja pikku korjauksista. Ulkopuolista apua käytämme vain suursiivouksiin ja talon teknisiin huoltotöihin. Kukin asukas vastaa normaaliin tapaan omasta kodistansa.
Pesulamme kaipaa viritystä
Se toimii sittenkin... Siivousvastaava moppaa
Tehtävien hoitoa varten olemme jakaantuneet kuuteen ”arjen hallinta” -työryhmään, joissa kussakin on noin 12 jäsentä. Kukin ryhmä hoitaa ruoanvalmistuksen ja siivouksen viikkovuorollaan, joka toistuu joka 6. viikko.
Ryhmät suunnittelevat viikon ruokalistan, hankkivat ruokatarvikkeet, valmistavat ja tarjoilevat ruoan sekä hoitavat jälkityöt. Opettelemme sekä maittavan, terveellisen ruoan valmistusta että ruoantekoon kuuluvaa hygieniaa.
Ryhmä hoitaa myös yhteistilojen siivouksen vuoronsa aikana. Siivousohjeiden laatiminen, monien uusien työmenetelmien, kemikaalien, laitteiden ja välineiden opiskelu – puhumattakaan varsinaisesta fyysisestä työstä ovat saaneet meidät arvostamaan suuresti siivoojien työtä. Työryhmät ovat nimenneet ryhmälleen ruoka- ja siivousvastaavat, jotka organisoivat oman toimintalueensa työt.
Työryhmät ovat myös asioiden pohdintayksikköjä kaikissa talon elämää koskevissa kysymyksissä.
Kokous alkaa, Leo-talkkari huolehtii
Keskustelemme ja päätämme yhteisöämme koskevista asioita kuukausittain kokoontuvassa Asukasyhteisö Loppukirin yhteisökokouksessa, jonka kukin arjen hallinta-työryhmä vuorollaan valmistelee ja vetää. Tarvittaessa kokous nimeää pieniä suunnitteluryhmiä asioiden jatkotyöstämistä varten. Muutamia toimihenkilöitä, kuten talonmiehet, kulttuurivastaava sekä kukkien hoitaja on jo valittu.
Kokoontumisia on paljon, koska myös erilaisten työryhmien, asunto-osakeyhtiön ja Aktiivisten Seniorien hallitusten kokoontumiset sekä vuosi- ja jäsenkokoukset on sovitettava aikatauluihin. Alkuun tämä ”kolmiyhteys” (asukasyhteisö, asunto-osakeyhtiö ja Aktiiviset Seniorit-yhdistys) aiheutti melkoista hämmennystä - ja hämmennystä riittää vieläkin.
Virkistys- ja kulttuuritoiminta |
Jumpparyhmä Menossa kesäteatteriin
Virkistys- ja kulttuuritoiminta alkoi jo talon suunnitteluvaiheen aikana Aktiivisten Seniorien toimesta, mutta se on nyt hyvissä tiloissamme laajentunut.
Talossa kokoontuvat säännöllisesti jumppa- ja joogaryhmät, askartelupiiri, kirjallisuuspiiri, korttiporukka ja yhteisöllisyyttä opiskeleva opintopiiri, joihin vetäjät ovat löytyneet omasta takaa. Filmiklubikin on perustettu, lenkkeilyä, pyöräilyä ja muuta liikuntaa harrastetaan paljon.
Viihtyisä takkahuoneemme
houkuttelee
asukkaita spontaaneihin palavereihin
ja juhliin.
Ulkopuolisiin kulttuuritapahtumiin, kuten teatteri- ja musiikkiesityksiin osallistumme aktiivisesti. Yhteishankkeita Arabianrannan peruskoulun, taidetalo-
yhdistyksen,
Arabianrannan asukastoiminnan ja
muutamien taideyksiköiden
välillä on jo virinnyt.
Elli, yhteisön vanhin oli ensimmäinen kukkavastaavamme
Suunnitteluvaiheen aikana Aktiivisilla Senioreilla oli jo paljon tutkimusyhteistyötä yliopiston ja alueen oppilaitosten kanssa. Nyt uudet tilat tajoavat yhdistykselle ja Loppukirin asukasyhteisölle mahdollisuuden tarjota myös Arabianrannan asukkaille ja muillekin kulttuuritapahtumia ja kontakteja. Ruokasalimme on joustava, ja sinne voidaan sijoittaa 70-80 henkeä katselijoita ja kuuntelijoita. Avauksena olivat Iris Ensemblen runo- ja musiikkitapahtumat nimellä ”Runosalonki” maaliskuussa ja huhtikuussa 2007, ja lisää on luvassa. Kolme seminaariakin on onnistuneesti pidetty
tiloissamme.
Naapurien huomioiminen, heidän kanssaan seurustelu sekä keskinäinen apu ovat keskeisiä periaatteitamme. Tutustumisen, lähinaapuruuden tai yhteisten kiinnostusten myötä kauppa-, lenkkeily-, koirankuljetus- ja kuljetusapua autolla on löytynyt, pikku korjauksia on tehty, lehtiä ja kirjoja vaihdellaan, ja naapuria on autettu konkreetisti ja henkistä tukea antaen sairastumistapauksissa. Tiedonvaihto monista asumiseen ja palvelujen käyttöön liittyvistä asioista on vilkasta ja elämistä helpottavaa.
Pyrimme myös tehostamaan ja systematisoimaan naapurien tarjoamaa
apua/tukea ja arvioimaan sen merkitystä asukkaiden terveinä ja toimintakykyisinä
pysymiselle.
Olemme koonneet talon terveysalan ammatilaisista ja muista kiinnostuneista "tukiryhmän", joka suunnittelee terveyden ja
toimintakyvyn ylläpitämistä edistäviä toimintoja ja hankkeita, hankkii tietoja
terveyspalveluista ja välittää
niitä asukkaille.
Ilmoitustaulu pursuaa tietoa
Keskinäisiä yhteyksiä pidämme yllä ja vaihdamme tietoja parhaiten tavatessamme toisiammme ruokailun tai muiden arkisten toimien merkeissä. Lisäksi askeleet kulkevat toimiston nurkilla olevan ilmoitustaulun kautta tiheään.
Ilonamme on myös ”Miina” , joka on yhteisölle suunniteltu tietokoneohjelma, Sen kautta kulkevat näppärästi ilmoittautumiset ruokailuun, tilojen varaukset (sauna, vierashuone), kirpputori, keskustelu sekä muut tiedotukset. Ohjelman ovat yhteistyössä Aktiivisten Seniorien ja myöhemmin Loppukirin asukkaiden kanssa suunnitelleet ja toteuttaneet Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorio sekä Stadia ammattikorkeakoulu. Sähköposti on osoittautunut välttämättömäksi
tiedon välityskanavaksi myöskin. Suurin osa asukkaista käyttää
aktiivisesti tietotekniikkaa.
TAIK:issa suunnittelemassa ”Miina”-ohjelmaa
Kuva-galleria 
