Yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet

Moni kokee ikääntyessään pelkoa yksinäisyydestä ja suoranaisia yksinäisyyden tunteita. Nimenomaan ikääntyvät pitävät yksinäisyyttä jopa elämänsä suurimpana ongelmana. Niinkin suuri määrä kuin kolmannes ikääntyneistä kokee yksinäisyyttä.

482147037-489341Yksinäisyys vaikuttaa elämänlaatuun, heikentää terveyttä ja lisää muistihäiriöitä. Se lisää univaikeuksia sekä surua ja masennusta. Näiden pohjalta yksinäisyys aiheuttaakin siten myös ennenaikaisia kuolemia. Yksinäisyyden sanotaan kasvattavan kuolemanriskiä jopa ylipainoa enemmän. Sen vaikutukset ovat sekä psyykkisiä että fyysisiä, ja se on siten vahvasti inhimillistä kärsimystä aiheuttava asia.

Ikääntyminen ei sinänsä itsessään aiheuta yksinäisyyttä. Kun elää vanhaksi, alkaa ystäviä vähitellen kuolemaan pois ympäriltä. Vaikka sukulaiset olisivatkin tukena, rassaa ikääntyvää ennen kaikkea omien ikätoverien puute. Ikääntyessä myös muutokset toimintakyvyssä, terveydentilassa ja elämäntilanteessa saattavat lisätä yksinäisyyden tunnetta.

Yhteiskunnalla ei ole kuitenkaan resursseja poistamaan kaikkea vanhusten kokemaa yksinäisyyttä. Kansalaistoiminta, järjestöjen apu ja naapuriapu ovat todetusti olleet parhaita vaihtoehtoja yksinäisyyden lievittämiseen. Jokaisen täytyy ottaa vastuu yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävistä toimista. Hyvän ja aktiivisen elämän ja sosiaalisen aktiivisuuden jatkuminen ovatkin tärkeimmistä syistä muuttaa yhteisötaloomme. Yhteisöllisyys tutkitusti parantaa ikääntyvien mielialaa ja itsensä tärkeäksi kokemisen tunnetta.

Yhteisössämme yhteisöllisyydestä huolehditaan monin eri tavoin. Päivittäinen ruuanlaittohetki ja ateriointi sekä siivous mahdollistaa muiden, tuttujen ihmisten säännöllisen tapaamisen. Viikoittain kokoontuvat harrastusryhmät auttavat myös sosiaalisten kontaktien vaalimisessa. Talossamme asuu positiivisesti muihin ihmisiin suhtautuvia asukkaita, joten naapurin ovikelloa uskaltaa käydä rimpauttamassa, mikäli tarvitsee apua tai kaipaa muuten vain seuraa. Ennen kaikkea asumiseen vaadittava 48 vuoden ikäraja sallii sen, että naapurit ovat jokseenkin oman ikäluokan edustajia tai ainakin hyvin samantyyppisessä elämäntilanteessa kuin itsekin on. Se helpottaa yhteisen jutun juuren löytymistä. Samanhenkiset asukkaat näkevät toisiaan todella aktiivisesti myös järjestetyn toiminnan ulkopuolella.

Yhteisössämme on siis mahdollista harrastaa monenlaista yhdessäoloa. Toimiakseen tällainen yhteisöllisyys vaatiikin vahvaa me-henkeä ja sitoutumista asukasyhteisömme perusajatukseen yhteisöllisyydestä. Tämän sisäistäminen edesauttaa kaikkien yhteistä tavoitetta inhimillisemmästä ikääntymisestä.

Yksinäisyys ja yksin oleminen tarkoittavat kuitenkin eri asioita. Joskus yksin oleminen tarkoittaa mielenrauhaa. Yhteisössämme omaan rauhaansa voi vetäytyä aina silloin, kun itse niin haluaa ja tulla nauttimaan seurasta taas sitä kaivatessaan.

Leave a Reply

Name *
Email *
Website